Potilasturvallisuus vaarassa
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen (Ekhva) valtuutetuille avattiin sunnuntai-iltana 24. maaliskuuta STM:n sairaalaverkkoselvitykseen liittyen vaikutusarviota Etelä-Karjalan osalta.
Lainsäädäntövalmisteluun liittyvän aikataulun vuoksi EKHVA halusi tuoda analyysin tulokset julki maanantaina 25. maaliskuuta.
Hallitusohjelmaan kirjattua 100 miljoonan euron terveydenhuollon säästövelvoitetta ei esitetyllä keskussairaalaverkoston karsimisella toteuteta vaan se toisi pelkästään Etelä-Karjalan osalta noin 30 miljoonan lisäkulut.
Kyseissä arviossa ei ole vielä kaikkia kuluja lisääviä toimenpiteitä vaan se tarkentuu vielä.
Ministeriön ehdotuksessa yhdelle yliopistosairaalan yhteistyöalueelle jäisi vain yksi keskussairaala, jossa on ympärivuorokautinen erikoissairaanhoidon päivystys. Muilla alueilla toimisivat vain akuuttisairaalat. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, ettei Lappeenrannassa olisi enää synnytysosastoa, kirurgista päivystystoimintaa, raskaampaa leikkaustoimintaa eikä teho-osastoa.
Akuuttisairaalanimike on harhaanjohtava, sillä käytännössä sairaalan profiili muistuttaa kovasti aiempia aluesairaaloita, sanoo hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen.
Ja miten tämä sitten näkyy hoitoa tarvitsevien kuntalaisten kohdalla. Pidentyvinä matkoina synnyttämään, vaativampaan leikkaukseen tai tehohoitoon.
Miten esimerkiksi kiireellistä hoitoa vaativissa synnytyksissä käy, jos matka sairaalaan vie tunteja?
Pitemmät matkat hoitoon vaativat vähintään 10 ambulanssia lisää potilaiden päivystys- ja siirtokuljetuksiin. Tämä nostaa merkittävästi kustannuksia ja vaarantaa potilasturvallisuuden.
Itäinen Suomi tarvitsi tukea ja elinvoiman vahvistamista eikä päätöksiä tai suunnitelmia, jotka heikentävät työvoiman pysyvyyttä ja saatavuutta sekä tarvetta.
Tällaiset uutiset tuovat pelkästään lisää ankeutta ja alakuloa, kun kaivattaisiin toimenpiteitä, jotka piristäisivät työmarkkinoita ja lisäisivät elinvoimaa koko itäisen Suomen alueella.
Tuija Kuikka