Blog

Ammatillinen koulutus on maakunnan ”aineeton pääoma”

Yhtenä tärkeänä ”ankkurina” yritysten maakunnassa pysymiselle on ammatillinen koulutus. Tämä ”aineettoman pääoman”, arvostetun osaamisen, jatkuva ylläpito ja uuden luominen niin tekniikan-, palvelun sektoreilla on ehdoton edellytys työnantajien olemassaololle ja uusien yritysten tulemiselle maakuntaan.
Koulutuskuntayhtymän tehtävänä on tuottaa osaavia ja motivoituneita ammattilaisia maakunnan elinkeinoelämän palvelukseen sillä strategialla, jolla kunnat omistajina, näkevät omilla päätöksillään parhaaksi.
Päättäjien näkemys maakunnan talouselämän menestykseen ja kestävään kehitykseen on oltava yhtenevä niin, kuntien, yritysten kuin ammatillisen koulutuksen näkökulmasta. On koulutettava niin määrällisesti ja laadullisesti ammattihenkilöitä, jo olevien ja kuntiin tulevien työnantajien näkemykset ja vaatimukset huomioiden.
Etelä-Karjalan dimensiot ja yritysrakenne on ollut aina haasteellinen ammatilliselle koulutukselle. Ammatillisen koulutuksen tulee jakautua opiskelijapaikkojen suhteen Lappeenrannan talousalue 60% ja Imatran talousalueella 40%, näkemällä ja kuulemalla myös yritysten olemassaoloa kyseisillä talousalueilla.
Liikenteen-, logistiikan-, tiedon ja ”datanväylät” ovat tulevaisuudessa entistä merkityksellisempiä kuinka ihmiset, infra sekä yritykset haluavat asennoitua maakuntamme kuntiin. Vastaavasti koulutuskuntayhtymän omistajaohjauksella on oltava yhtenäinen ja selkeä näkemys millaista ammatillista koulutusta niin Lappeenrannan kuin Imatran opetusyksiköt tulevat jatkossa toteuttamaan.

E-K Koulutuskuntayhtymän valtuuston pj. Veikko Hämäläinen

Palveluseteleillä työtä yrityksille ja apua kotona asumiseen

Kotona yksin asuvat ikäihmiset tarvitsevat palveluseteleitä. Jos ja kun kunto heikkenee, apua tarvitaan siivoukseen, kotiaskareisiin, kaupassa käyntiin ym. Kunnallinen kotipalvelu on kiireinen ja lyhyet käyntikerrat eivät pelkästään riitä. Kipeästi tarvitaan muita toimia tukemaan kotona asumista.

Tällä hetkellä palveluseteleitä voivat Eksoten alueella saada omaishoidettavat ja -hoitajat. Myös tuetun asumisen ja palveluasumispäätöksen saaneet ikäihmiset voivat saada palveluseteleitä. Nämä viimeeksi mainitut asuvat jonkinmoisissa palvelutaloissa tai vanhainkodissa. Palveluseteleillä voi ostaa esim. siivousta, apua kotiaskareisiin, kaupassakäyntiapua, apua suihkuun tai saunaan, tai vaikka fysioterapiaa.

Palvelusetelijärjestelmä auttaa Imatralaisia yrittäjiä. Tuo työtä kotipalvelufirmoille, siivousyrittäjille, kuntoutuspaikoille ym., työllistää imatralaisia. Jokainen työpaikka on kullan arvoinen näinä aikoina. Kaupunki tarvitsee veronmaksajia.

Kela on tutkinut ikäihmisten ja vammaisten ihmisten avustajapalvelujen kustannuksia. Kotona omaishoitajan tai avustajan avulla asuvan ihmisen palvelut tulivat kunnille ainakin 20 tuhatta euroa halvemmaksi vuodessa, kuin palvelutaloyksikäissä asuvien ihmisten palvelumaksut.

Edelliset sukupolvet ovat rakentaneet tämän maan. Luoneet hyvinvointimme.
Nyt on meidän vuoromme. Vanhuspalvelut täytyy hyvin hoitaa. Annetaan ikäihmisten asua kotona, jos he niin haluavat. Viedään laadukas apu koteihin.

Pidetään kaikki mukana 🌹

Marja Pelkonen-Vainikainen
Kuntavaaliehdokas Imatra SDP

Pidetään huoli Imatrasta, Imatra pitää huolta meistä

Kuva: imatra.kuvat.fi

Olen ollut imatralainen lähes kuusikymmentäviisi vuotta ja nähnyt Imatran kehittyvän tänä aikana moneenkin suuntaan. Väkiluku on ollut parhaimmillaan n. 36 000 henkilön luokkaa, suurimmat työnantajat Stora Enso, Ovako, Imatran kaupunki sekä jo menneisyydessä FinnStroi Svetogorskin työpaikka. Se, mitä tällä haen väkiluvun ollessa 2020-luvun lopussa n. 26 000, olisi Imatralle saatavat työpaikat. Työ ja siitä saatava toimeentulo ovat ihmisten hyvinvoinnin kannalta tärkeimpiä perusedellytyksiä, vaikka terveys tulee ykkösenä. Varmalla toimeentulolla (palkalla) on hyvä tehdä pitkällekin vietyjä suunnitelmia, perustaa perhettä, rakentaa jne. ja vieläpä Imatralle. Näin saisimme verotuloja kauniiseen kaupunkiimme, jolla saisimme rakentaa sekä huoltaa ja kunnostaa vesi- ja tieverkostoamme sekä kiinteistöjämme.

Ketkä sitten näitä töitä tekevät? Ennen ne tehtiin selkeästi kaupungin omana työnä yhdessä yksityisten yrittäjien kanssa. Tänä päivänä kaupungilla ei ole ns. teknistä toimea vaan kaupunkiyhtiöt (Mitra ja KiPa) hoitavat edellä mainitut tehtävät yhdessä yksityisten yrittäjien kanssa. KiPa:ssa on käyty useat YT-neuvottelut, jonka johdosta väki on vähentynyt minimiin.

Useasti olen huomannut, että lautakunnissa sekä kaupungin valtuustossakin on ollut mielihaluja vähentää, lakkauttaa ja ulkoistaa Imatran kaupungin virkoja sekä toimia. Sama halu on myös konserniyhtiöissä, vaikka samaan aikaan haikaillaan työpaikkojen ja uusien asukkaiden perään. Tämä on asia, joka ei minulle sovi aatteeni vuoksi, sillä olen aina ollut työväen mies ja henkilöstön puolestapuhuja työnantajaan katsomatta. Puhutaan aina tärkeästä voimavarasta, henkilöstöstä, josta pitäisi pitää huolta, ja näin useimmat työnantajat onneksi tekevätkin. Ei pitää epävarmuudessa eikä uhkailla työpaikan menetyksellä jne. Kaikilla on oikeus hyvään kohteluun niin töissä kuin vapaallakin.

Toivoisin Imatran kaupungin olevan esimerkillisenä työnantajana ja välttävän viimeiseen saakka irtisanomisia työntekijöitään kohtaan. Samaa toivon imatralaisilta yrittäjiltäkin. Se tietysti tarkoittaa meiltä kuntalaisilta, että käytämme palveluita omassa kaupungissamme ja näin itse autamme osaltamme Imatran kehittymistä sekä työpaikkojen luomista. Vapaa-ajan harrastustoimintaan Imatralla on mitä parhaimmat mahdollisuudet. Myös Imatran kauneus Vuoksi on erityisen hyvä houkutin ihmisten tänne saamiseksi.

Siis lupaukseni, jos tulen valituksi vaaleissa valtuustoon, on välttää irtisanomisten käyttämistä viimeiseen saakka. Ensin muut toimenpiteet käyttöön, jos tämmöiseen tarvetta ilmenee, eikä näitä rankkoja toimenpiteitä pidä tehdä varmuudeksi. Varma työpaikka ja toimeentulo takaavat Imatralaisten hyvinvoinnin sekä tämän puistomaisen eteläkarjalaisen kaupungin kasvun.

Kari Paldanius

Kuntavaaliehdokas

SDP

”INNOVATIIVISTA YHTEISTYÖTÄ”

Motomieskin soitteli. Kyseli, voiko kaupunki olla kaunis? Meinasi siinä juhlamokat painua väärään torveen, kun köhisin, mistä nyt tuulee? Onko aamulääkkeet ottamatta vai mikä nyt riivaa? Motomies kertoi, että oli käynyt Virmutjoen paarilla kahvilla ja törmännyt lehtijuttuun (HS mainos), jossa Espoon kaupunki hakee elinvoimajohtajaa, jonka tehtävä on mm koplata kova elinvoima ja kulttuuri kuvainnollisesti saman päivänvarjon alle. Mietin hetken ja totesin, että pitäisköhän minunkin käydä useammin Virmutjoen paarilla lehtiä lukemassa, kun tämäkin mainos on jäänyt kotiin tulleessa Hesarissa silmiin välliin? Mitä enemmän olen tuota ajatusta pohtinut, sitä kirkkaammaksi se on muodostunut. Kaivelin tuon artikkelin ja tutustuin siihen syvällisemmin. Tosiaan, Espoo uskoo innovatiiviseen yhteistyöhön asukkaiden sekä yritysten ja tiedeyhteisön välillä. ”Elinvoimajohtaja tulee olemaan paikallinen mutta kansainvälinen vaikuttaja ainutlaatuisissa puitteissa. Espoo panostaa toimivaan yhteistyöhön yliopistojen ja yritysten kanssa niin, että sinne on syntynyt maailmanluokan innovaatio- ja startup – ekosysteemi. Espooseen on perustettu uusi elinvoiman tulosalue, jonka tavoitteena on kaupungin elinvoiman vahvistaminen. Siihen kuuluvat elinkeino- ja työllisyyspalveluiden, kulttuurin sekä liikunnan tulosyksiköt. Nämä ovat vahvoja itsenäisiä kokonaisuuksia, joilla on paljon yhteisiä elementtejä. Yksiköiden toiminnot tukevat toisiaan, esimerkiksi työpaikkoja tulee syntymään liikunnan ja kulttuurin alueille”. Espoossa korostetaan myös kaupungin tärkeintä voimavaraa eli sen asukkaita. Pitäiskö meidän myös Imatralla katsoa elinvoimaa uudesta näkövinkkelistä, kun nyt rakennamme uutta organisaatiota kaupunkiin? Olisiko ns. ”troikan” yksi palikka rakennettavissa tälle pohjalle? Se, kuka osaa jatkossa hyödyntää ja koplata yhteen kulttuurin, urheilun, liikunnan, kuntalaisten kuulemisen ja kovan elinvoiman, on voittaja. Meillä on valmiina nämä alustat, mistä rakentaa ja kehittää. Pidetään kaikki mukana vauvasta vaariin.

Ilkka Nokelainen

Oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa rakentamassa

Opettajana minua tuskastuttaa, että yhteiskuntamme ei ole oikeudenmukainen. Siinä, missä rikkaus periytyy, periytytyvät myös syrjäytymisriski sekä matala koulutus- ja tulotaso. Pidennettyä oppivelvollisuutta todella tarvitaan.

Myös terveydenhuoltojärjestelmämme on eriarvoistava. Hyväosaisilla on mahdollisuus käyttää työterveyshuoltoa ja yksityisiä lääkäripalveluja. Julkinen terveydenhuolto on jatkuvassa säästöpaineessa. Lähipalveluista on silti yritettävä pitää kiinni.

Tulotaso vaikuttaa tutkimusten mukaan ihmisten hyvinvointiin ja mahdollisuuksiin. Köyhimpien elinajanodote on lyhyempi kuin rikkaiden. Koetun terveyden erot kasvavat jatkuvasti.

Imatralla diakoniatyön suurin asiakasryhmä ovat köyhät vanhukset. Rahat eivät monilla riitä ruokaan, lääkkeisiin ja asumiskustannuksiin. Ei ole oikein, että ihmiset, jotka ovat rakentaneet meille tämän hyvinvointivaltion, joutuvat elämänsä ehtoopuolella kokemaan hoivan ja turvan puutetta.

Sdp on tehnyt pitkäjänteistä työtä parantaakseen yhteiskuntamme oikeudenmukaisuutta. Työ on vielä kesken. Hyvinvointivaltion perusarvoista on pidettävä kiinni. Jokaisella pitää olla mahdollisuus hyvään elämään.

Titta Myllärinen, opettaja, Sdp