Korona-aika on vauhdittanut arjen perustoimintojen siirtymistä osin digiaikaan. Olemme oppineet lyhyessä ajassa valtavasti uutta. Kokoukset ja tapaamiset järjestyvät etäyhteyksin muutamalla klikkauksella ja ruokaostokset voidaan tilata kotiinkuljetuksella netistä.
Mutta entä jos verkkoyhteyksiin ei ole syystä tai toi-sesta mahdollisuutta päästä käsiksi? Ongelma koskee erityisesti ikäihmisiä, joilla on hyvin erilaiset mahdollisuudet saada tukea digitaitoihin. Opettelu on nuoremmillekin välillä haastavaa, sillä uutta tekniikkaa keksitään jatkuvasti.
Olen valitettavan usein saanut kuulla siitä, kun omassa kodissa ei saada edes verkkoa toimimaan, vaikka miten kiertäisi kehää ja vaihtaisi operaattoria. Asiakaspalvelusta ei ole ollut välttämättä apua, kun verkon on todettu olevan kunnossa ja ongelmaksi on epäilty laitevikaa. Siihen keskustelu on yleensä jäänytkin, ja moni jää lopulta kokonaan yksin ongelman kanssa, kun ei enää tiedä kenen puoleen tulisi kääntyä. Näin ei saisi olla.
Suomessa jokaisella on oikeus saada kohtuuhintaiset ja toimivat viestinnän peruspalvelut kotiinsa. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi kiinteää tai langatonta puhelinliittymää ja kahden megan perustason laajakaistaliittymää. Verkkojen ja niiden tukiasemien ylläpito kuuluu kaupallisille operaattoreille. Niin tai näin, tämä oikeus ei lohduta siinä tilanteessa, kun kyseessä on ihminen, jolle laitteet eivät ole tuttuja.
Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan sähköisen viestinnän palvelulain uudistustyö. Uudistuksen tavoitteena on parantaa kuluttajien asemaa ja edistää viestintäpalveluiden saatavuutta. Lainsäädännön ohella on tärkeää löytää ratkaisuja myös siihen kysymykseen, miksi käytännön tasolla joillakin ihmisillä on edelleen vaikeuksia päästä digimaailmaan kiinni.
Tähän on pyritty löytämään ratkaisu esimerkiksi digituen toimintamallin hankkeen avulla. Digituen hankkeessa järjestöt, kunnat, viranomaiset ja yritykset ovat yhdistäneet voimansa digituen tarjoamisessa. Etelä-Karjalassa hanketta koordinoi Etelä-Karjalan liitto. Hanke on tuottanut hyvää tulosta ja onkin hienoa, että se on tänä vuonna saanut jatkua ja laajentua. Kysyntää tällaiselle palvelulle on paljon, eikä se ole ainakaan vähenemässä lähitulevaisuudessa.
Niina Malm, SDP 1. varapuheenjohtaja