Imatran Demarit

SDP Valtuustoryhmän pj Heini Vesterisen puhe valtuuston kokouksessa 13.11.2023. ”Arvoisa puheenjohtaja, kaupunginjohtaja, viranhaltijat, valtuutetut ja muut läsnäolijat – myö – myös siellä etänä. Viime vuodet ovat olleet melkoista myrskyä ja muutosta toimintaympäristön ollessa monellakin tapaa enemmän kuin haastava tai ennakoitava. Tämä aika lienee ehkä maailmantalouden merkillisin ja moni asia voi kääntyä päälaelleen lyhyessäkin ajassa. Kuntataloudessa […]

Arvon imatralaiset! Hyvää vappua ja tervetuloa yhteiseen sosialidemokraattiseen vappujuhlaan! Imatran sää piti olla tänään märkä ja kolea säätiedotuksen mukaan. Nyt kuitenkin aurinko paistaa ja teitä on runsaasti paikalla. Kiitos! Meillä Imatralla asuu tällä hetkellä aikalailla tasan 25 000 henkilöä. Vuonna 1979, kun väkiluku kääntyi laskuun ei ole yhtään plussa vuotta ollut. Viimeiset vuodet kertovat edelleen

Arvoisat veteraanit, hyvät ystävät ja Toverit…  Vuonna 1323, melko tarkalleen 700 vuotta sitten, solmittiin Pähkinäsaaren rauha, jossa Suomi sai ensimmäisen määritellyn itärajansa osana Ruotsin valtakuntaa. Siitä tähän päivään asti rajamme on ollut lännen ja idän välisten konfliktien kyllästämä. Koko ajan kysymys on ollut asemoitumisesta idän ja lännen väliin.  Itsenäisyytemmekin aikana olemme täällä Imatralla ja koko maassamme nähneet ja kokeneet paljon. Keskuudessamme elää yhä

Vuoksessa voi harrastaa kalastusta monipuolisesti; pilkkien virtaavan veden äärellä, onkien rantatörmältä, virvelöiden veneestä, lipoten laiturilta, vertikaalijigaten tai harppuunakalastuksella. Suomen vuolain joki on merkittävä kalastusvesi ja elämys niin perhokalastajille, uistimensoutajille ja syysöiden tuulastajille kuin perheen pienimmille kalastajille. Näin todetaan Imatran kaupungin nettisivuilla – asia on tiedostettu ainakin meidän Imatralaisten keskuudessa, mutta tietävätkö siitä muut? Vuoksessa on

Suomi tarvitsee ulkomaista työvoimaa, koska vuoteen 2030 mennessä työikäisiä on noin 130 000 vähemmän. Meidän on aktiivisesti edistettävä työperäistä maahanmuuttoa työmarkkinoiden osaamisvajeiden ja yritysten rekrytointiongelmien helpottamiseksi. Työ on myös parasta kotoutusta. Maahanmuutto voi paikata osan kasvavasta työvoiman ja osaamisen tarpeesta. Meidän on edistettävä työperusteista maahanmuuttoa suomalaisten työmarkkinoiden osaamisvajeiden ja yritysten rekrytointiongelmien helpottamiseksi. Näin todetaan Elinkeinoelämän