Kirjoittajan arkistot: Jani Telkkä

Jani Telkkä – Vapputervehdys 1.5.2022

Kuva: Heikki Möttönen

”Hyvää päivää, arvoisa juhlaväki!

Se on taas se aika vuodesta, kun juhlitaan vappua eli suomalaisen työn päivää. On mukava nähdä kuntalaisia vappuna näin livenä, kahtena viimeisenä vuonna vappu on juhlittu vain virtuaalisesti. Jospa tämä maailma alkaisi koronan osalta asettua normaaliksi.

Yrittäjät ja yrittäminen on yksi tärkeimmistä osa-alueista Imatran voimavaroista luoda kaupungille hyvää elinvoimaa. Mutta haasteita mm. tässäkin asiassa on riittänyt. Ensin Imatran elinvoimaa kuritti koronapandemia ja heti kohta, kun tilanne alkoi näyttämään vähän paremmalta, niin itänaapuri päätti pitää huolen, että huolta riittää jatkossakin.

Ukrainan tilanne on totta kai äärimmäisen vakava ja surullinen ja olen varma että täällä paikalla olijoilla on sama toive, että vääryyden pitää loppua välittömästi.

Itse olin huolissani koronan vaikutuksista aikanaan liike-elämään. Nyt kuitenkin kaksi vuotta myöhemmin olen enemmän huolissani Ukrainan tilanteen vaikutuksista yrityselämään ja siitä syntyvään elinvoiman määrään tulevaisuudessa. Olen huomannut itse ja muiden yrittäjien kanssa jutellessani, että Ukrainan tilanne on vaikuttanut negatiivisesti enemmän yritysten pärjäämiseen ainakin Imatralla, kuin koronan alkuaikoina. Asiakkaiden ostokäyttäytyminen on muuttunut selvästi varovaisemmaksi. Parhaiten tämän ilmiön olen huomannut Vuoksenniskan katukuvassa. Vielä helmi-maaliskuulla katukuva oli virka-aikana vilkas, mutta ei ole enää.

Imatran kaupungilla on mielestäni edessä uusi aika monessakin mielessä. Kannattaako itänaapurin matkailun voimaan enää luotttaa? Tai itänaapuriin kanssa tehtyihin yhteistyökuvioihin? Molempiin mielestäni vastaus on, että ei. Imatran kaupungin päättäjät saavatkin haastavia asioita mietittäväksi, että miten Imatra pidetään pinnalla tulevaisuudessa. Se ei ole helppo rasti.

Tervehdyspuheessani on ollut tänään mollivoittoista sävyä, tänään on kuitenkin juhlapäivä. Koronan osalta ollaan rajoituksista pikkuhiljaa luovuttu, koronan läsnäoloa ei pidä unohtaa. Se ei välttämättä ole helppo tauti kaikille. Muistetaan käyttää Imatran palveluita paikallisesti ja parempaa tulevaisuutta toivoen.

Hyvää ja turvallista vappua koko Imatralle.

Kiitos!

Antero Latun puhe – Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä 1.5.2022

Kuva: Titta Myllärinen

Arvoisat veteraanit, hyvät ystävät ja toverit!

Ihmiskunnan historiasta kertovista lähteistä olemme voineet lukea, että kansakuntien sisäisiä ja kansakuntien välisiä sotia käydään jatkuvasti. Tämäkään päivä ei ole poikkeus vaikka jokainen meistä toivoo maailmalle rauhaa. Syitä ja tukea sodankäyntiin on aina haettu ja myös löydetty uskonnosta, poliitiikasta, erilaisista taloudellisista malleista, ja erityisesti siitä kuka tai ketkä valtaa käyttävät. Kaikille sodille on yhteistä ainakin se, että ongelmia ei ole kyetty tai haluttu ratkaista rauhanomaisesti.

Onkin hyvin surullista todeta, että nytkin käytävissä sodissa ja valtioiden sisäisissä taisteluissa ei ratkaisusta ole tietoakaan, ja se näkyy pohjattomana kärsimyksenä sodan ja väkivallan jalkoihin jääneille ihmisille. Ihmisille, jotka ovat odottaneet elämältään täysin muita asioita kuin nälkää, kurjuutta, omaa ja läheisten kuolemanpelkoa tai elämistä pakolaisina.

Vaikke me suomalaiset olemme saaneet nauttia pitkästä, jo 77 vuotta jatkuneesta rauhantilasta maassamme, niin tiedämme että maamme ja kansalaisemme ovat joutuneet runsaan 100 vuoden itsenäisyyden aikana kokemaan sotien kurjuuden ja pakolaisuuden koko kirjon. Tiemme nykyiseksi kansainvälisesti korkealle arvostetuksi hyvinvointivaltioksi on vaatinut yhteiskunnaltamme paljon sisäistä oppimista. Olemme kantapään kautta opetelleet tasa-arvon ja kanssaihmistemme kunnioittamisen tärkeyden.

Kun vuonna 1906 Suomen suuriuhtinaanmaan säätyvaltiopäivät korvattiin yksikamarisella eduskunnalla, niin kansamme sai samalla raamit oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentamiseen. Raamit olivat, mutta yhteiskuntamme sisäiset rakenteet jäivät vielä tuolloin vanhan sääty-yhteiskunnan mukaisiksi. Eikä Suomen kuuluminen suuriruhtinaskuntana Venäjän keisarikuntaan muuta sallinutkaan. Vasta Venäjän keisarikunnan romahdus ensimmäisen maailmasodan seurauksena avasi Suomen suuriruhtinaanmaalle tilaisuuden kauan haaveiltuun itsenäisyyteen ja todellisiin muutoksiin yhteiskuntamme rakenteissa. Kun Suomi julistautui itsenäiseksi, oli suomalaisilla vahva yhteinen tahto irrottautua tsaarin Venäjästä ja elää itsenäisenä kansakunta.

Kun Suomen itsenäisyys yhteisellä tahdolla vuonna 1917 saavutettiin ja hallinnolliset rakenteetkin olivat vuoden 1906 eduskuntauudistuksen jäljiltä hyvällä mallilla, niin siitä huolimatta osa työväestöstä ja maaseudun torppareista olivat kuitenkin pettyneitä kansanedustuslaitokseen. Sosiaaliset ja taloudelliset uudistukset eivät kaikkien mielestä toteutuneet niin nopeasti kuin heikoimmassa asemassa pitkään olleet olivat toivoneet ja uskoneet.

Heikossa asemassa olleen kansanosan epäoikeudenmukaisesta kohtelusta johtuen osa torppareista ja muusta viljelysmaata omistamattomasta väestöstä sekä osa kaupunkien työväestöstä organisoitui vain vajaat 2 kuukautta itsenäisyyden julistamisen jälkeen aseelliseen taisteluun uuden ja entistä oikeudenmukaisemman yhteiskunnan puolesta.

Tämä kapina kukistettiin vain muutamassa kuukaudessa ja voittajan toimet noudattivat sitä valitettavaa kaavaa mitä sotien voittajat yleensä noudattavat, eli toimet häviäjää kohtaan perustuivat enemmän kostoon kuin oikeudenmukaisuuden hakemiseen. Tämän koston ja terrorin uhreiksi joutui myös taisteluja vain sivusta katsoneita kansalaisia vaikka heillä ei ollut mitään tekemistä tapahtumien kanssa.

Sosiaalisen epäoikeudenmukaisuuden takia kapinaan nousseiden punaisten kohtalona olivat usein teloitus tai sairauksiin ja nälkään johtaneet kuolemat ihmisarvoa halventavilla vankileirillä. Osa kansannousuun, kapinaan, kansalaissotaan tai vapaussotaan (näillä nimillä tätä sotaa on kutsuttu) osallistuneista sai vankeustuomion ja tuomittiin menettämään kansalaisluottamuksen.

Vaikka vuoden 1918 tapahtumat jättivät syviä haavoja sodan osapuolille, niin vain 20 vuotta myöhemmin talvisodassa suomalaiset taustoistaan riippumatta lähtivät puolustamaan isänmaatamme Stalinin johtaman Neuvosto-Venäjän hyökkäystä vastaan. Se kuvaa parhaiten vain 20 vuotta aiemmin kapinaan nousseiden kansalaisten todellisia arvoja.

Talvisodan ja jatkosodan jälkeen on Suomesta luotu kaikkien kansalaistemme yhteisellä tahdolla ja yhteisymmärryksellä hyvinvoinnin mallimaa minkä ratkaisuja ihastellaan ympäri maailmaa. Vaikka osamme ensin Neuvostoliiton ja nyt Venäjän naapurina ei ole ollut helppo, niin taitavalla politiikalla ja yhteisellä tahdolla olemme osanneet käyttää ne mahdollisuudet mitkä meille on suotu. Monien vaiheiden jälkeen Suomi on nyt osa Euroopan Unionia joka joutuu nyt puolustamaan Eurooppaan kuuluvissa maissa länsimaiseen maailmanjärjestykseen uskovaa demokraattista yhteiskuntajärjestystä. Tässä ollaan vaikka välillä tuntui jopa siltä, että demokratia on itsestäänselvyys jota mikään ei uhkaa.

Hyvät ystävät, nyt on meidän tehtävänä turvata demokraattisten yhteiskuntien tulevaisuus. Meidän pitää huolehtia myös siitä, että jokainen suomalainen voi luottaa siihen että juuri hän on yhteiskuntamme ja Euroopan Unionin täysivaltainen jäsen.

Hyvät ystävät ja toverit. Haluan kiittää teitä siitä, että olette kokoontuneet tänne kunnioittaaksemme veljiämme ja siskojamme jotka antoivat henkensä uskoessaan ja pyrkiessään oikeudenmukaiseen ja tasa-arvoiseen yhteiskuntaan!

Se on meidänkin tavoite ja sen puolesta toimimme.

Toivotan teille kaikille iloista vappua ja hyvää alkavaa kesää

Yleiskaavan valmistelussa tulee tehdä lapsivaikutusten sekä hyvinvoinnin, terveyden ja sosiaalisten vaikutusten arviointi 

Tiivistelmä aloitteesta: 

Imatra on äskettäin päässyt mukaan tavoittelemaan Lapsiystävällinen kunta –statusta, mikä tulee huomioida kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa. Lapsen osallisuudesta säädetään myös useissa laeissa. Imatran kaupunginvaltuuston Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä on kiinnittänyt huomionsa yleiskaavaehdotuksen vaikutuksiin kaupunkimme lapsiin ja nuoriin. Esitämme, että kaupungin uutta yleiskaavaa suunniteltaessa suoritetaan lapsivaikutusten arviointi riittävässä laajuudessa ennen kaavan hyväksymistä. Menettelyn, jolla lasta kuullaan, on oltava avoin kaikille imatralaisille lapsille ja nuorille. Lisäksi Imatran Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää, että yleiskaavan valmistelussa tulee toteuttaa myös hyvinvoinnin, terveyden ja sosiaalisten vaikutusten arviointi. Arvioinnin suorittaminen on erityisen tärkeää niillä alueilla, joilla yleiskaavassa ollaan tekemässä muutoksia nykyisille virkistys- ja ulkoilualueille. 

Aloitteen sisältö: 

Imatra on äskettäin päässyt mukaan tavoittelemaan Lapsiystävällinen kunta –statusta, mikä tulee huomioida kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa. Lapsen osallisuudesta säädetään myös useissa laeissa. Imatran kaupunginvaltuuston Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä on kiinnittänyt huomionsa yleiskaavaehdotuksen vaikutuksiin kaupunkimme lapsiin ja nuoriin. Esitämme, että kaupungin uutta yleiskaavaa suunniteltaessa suoritetaan lapsivaikutusten arviointi riittävässä laajuudessa ennen kaavan hyväksymistä. Menettelyn, jolla lasta kuullaan, on oltava avoin kaikille imatralaisille lapsille ja nuorille. Lisäksi Imatran Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää, että yleiskaavan valmistelussa tulee toteuttaa myös hyvinvoinnin, terveyden ja sosiaalisten vaikutusten arviointi. Arvioinnin suorittaminen on erityisen tärkeää niillä alueilla, joilla yleiskaavassa ollaan tekemässä muutoksia nykyisille virkistys- ja ulkoilualueille.

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen (LOS) mukaan lapsella on oltava oikeus ilmaista näkemyksensä häntä koskevissa asioissa ja hänen mielipiteensä on otettava huomioon ikä- ja kehitystason mukaisesti. Sopimus on koko Suomea sitova. Se velvoittaa, että lapseen kohdistuvassa päätöksenteossa on aina muistettava vaatimus lapsen edun ensisijaisuudesta ja siitä seuraavasta lapsivaikutusten arviointivelvoitteesta. Lapsen osallisuudesta säädetään useissa laeissa ja sen edistäminen kuuluu myös niille kunnan viranhaltijoille ja työntekijöille, jotka eivät suoraan kohtaa lapsia ja nuoria työssään. 

Yleiskaavan uudistus vaikuttaa paljon imatralaisten lasten, nuorten ja heidän perheidensä arkeen. Se vaikuttaa niin asuin- kuin virkistysalueisiin ympäristö- sekä luontoarvoineen, palveluihin kuin liikenneväyliin. Maankäyttö- ja rakennuslaissa (1999/132) mainitaan (luku 5, §39) yleiskaavan vaikutukset liikenteeseen – erityisesti joukkoliikenteeseen ja kevyeen liikenteeseen – liikkumiseen harrastusten, kodin, koulun ja eri palveluiden välillä. Vaatimuksena on edelleen turvallinen, terveellinen sekä eri väestöryhmien kannalta tasapainoinen elinympäristö. Laki vaatii myös huolehtimaan virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyydestä. Kuntalain 22§ mukaan kunnan asukkailla on osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuus kunnan toimintaan. Myös lapset ovat kuntalaisia vaikkei heillä ole äänioikeutta. 

Päätöksenteossa on tärkeää tunnistaa vaikutukset kaikkiin niihin ihmisiin, joihin päätös vaikuttaa. Myös ns. erityisryhmät tulee ottaa huomioon. Unicef muistuttaa (unicef.fi/unicef/tyomme-suomessa/lapsiystavallinen-kunta), että suurin osa lasten hyvinvointiin vaikuttavista päätöksistä tehdään kunnissa ja kuntien tulee ottaa lapsia mukaan suunnittelemaan heille tärkeitä palveluita ja ympäristöjä. Lapsiystävällinen kunta –malli auttaa osaltaan kuntaa varmistamaan, että lapset ja nuoret saavat äänensä kuuluviin ja pääsevät vaikuttamaan itseään koskeviin asioihin. Malli perustuu em. YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Imatran kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 4/2021 hakea mukaan Unicefin Lapsiystävällinen kunta –malliin. Kaupungillemme tuli myönteinen päätös 12/2021. Unicef edellyttää kunnilta mm. että kunnan kehittämistyössä toteutuu lasten osallisuus ja että kehittämistyön tavoitteet ja toimenpiteet ohjaavat koko kuntaa. Mallin tavoitteissa mainitaan, että jokaisen lapsen tulee tuntea olevansa arvokas, saada äänensä kuuluviin ja kokea, että hänet huomioidaan päätöksenteossa (www.lapsiystavallinenkunta.fi/lasten-aani-kuuluviin-joka-kunnassa). Tämä tulee ottaa huomioon niin päätöksiä tehtäessä kuin kaikessa toiminnassa. 

THL:n mukaan (https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/kehittyvat-kaytannot/lapsen-oikeudetlahtokohtana/lapsivaikutusten-arviointi) lapsivaikutusten arviointi (LAVA) lisää lasten oikeuksien toteutumista ja osallisuutta, sillä vaikutusten arviointia ei voi tehdä ilman lapsia ja heidän asiantuntemustaan. Lapsilla ja nuorilla pitää olla joka päivä mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa kasvuympäristöissään itseensä kohdistuvaan päätöksentekoon ja toimintaan. Tämä edellyttää lapsilähtöisten menetelmien käyttämistä ja kehittämistä. Lapsivaikutusten arviointi suositellaan tehtäväksi, jos päätös on vaikea tai mahdoton perua tai korjata, jos asia on kiistanalainen ja sen ennakoidaan saavan paljon huomiota, jos päätöksen vaikutukset ovat pysyviä tai pitkäkestoisia tai jos asia on osa laajempaa vaikutusketjua tai -verkkoa.

Lapsivaikutusten arviointi perustuu useisiin lakeihin, joista mainittakoon tässä yhteydessä: perustuslaki 2§, 6§/3.mom, 14§/4.mom, 20§/2.mom maakuntalaki hallintolaki 31§, 41§ terveydenhuoltolaki 11§, 12§ sote-järjestämislakiehdotus 7§/1.&2.mom, 8§ maankäyttö- ja rakennuslaki 9§ THL ohjeistaa myös vahvasti hyvinvoinnin, terveyden ja sosiaalisten vaikutusten arviointiin. Kaavoituksella on suuri vaikutus kuntalaisten elinoloihin, viihtyvyyteen sekä hyvinvointiin. Myös maankäyttö- ja rakennuslain 1§ huomioi kaavoituksen vaikutuksen ihmisten elinoloihin ja ympäristöön. Valtioneuvosto on julkaissut kuntapäättäjille sekä eri toimialojen työntekijöille oppaan “Elämänmittainen lähivihreäpolku”, joka opastaa arvioimaan päätösten vaikutuksia sekä muistuttaa mm. lähiluonnon tukevan terveyttä ja niin fyysistä, psyykkistä kuin sosiaalistakin hyvinvointia. Opas on osa ympäristömisteriön Kestävä kaupunki -ohjelman haastekimpputyötä.

Imatran Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän palaute Imatran yleiskaava ”Kokoaan suurempi Imatra 2040” luonnokseen 

Imatran Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä on kiinnittänyt huomioita yleiskaavan osalta seuraaviin asioihin Lempukan ja Hosseinlahden alueen kaavamerkintöjä koskien. 

1. Yleiskaavaluonnos ei huomioi riittävästi voimassa olevaa maakuntakaavaa. 

Tällä hetkellä vielä voimassa oleva Etelä-Karjalan maakuntakaava (2011) määrittelee Lempukan ja Hosseinlahden ranta-alueet virkistys- ja ulkoilualueeksi. Nyt yleiskaavaluonnoksessa osa tästä rannasta ei pidä sisällään ollenkaan tällaista aluetta ja niissäkin kohdissa, joissa virkistys- ja ulkoilualuetta on merkitty rantojen kohdalle, alue on pienempi kuin maakuntakaavassa.  Maakuntakaava on ylin ohjaava kaava, joten se tulee ottaa huomioon yleiskaavaa laadittaessa. Lisäksi maakuntakaavaa päivitetään parhaillaan ja on mahdollista, että alustava maakuntakaavaluonnos julkaistaan vuoden 2022 aikana. Tässä kohtaa olisikin järkevää odottaa tuon alustavan luonnoksen julkaisua, jotta se voidaan huomioida myös Imatran yleiskaavan jatkosuunnittelussa.

2. Luontoselvitysten tuloksia ei ole otettu huomioon Lempukan ja Hosseinlahden osalta. 

Kaavoitusta varten alueella on tehty erilaisia selvityksiä, joista yksi on Luontoselvitys 2021. Tuon selvityksen liitteessä yksi on kerrottu selvitysalueella havaitut lintulajit. Näitä lajeja ovat olleet mm. erittäin uhanalainen hömötiainen, vaarantuneet haarapääsky, harmaalokki, naurulokki, töyhtötiainen, lintudirektiivin I-liitteen kalatiira, kuikka, pikkusieppo ja teeri sekä silmälläpidettäviä härkälintu, isokoskelo, närhi, tukkakoskelo ja västäräkki. 

Jo yksistään tuon erittäin uhanalaiseksi luokitellun hömötiaisen esiintymisen pitäisi vaikuttaa niin, ettei aluetta merkitä yleiskaavassa rakentamista sallivaksi vaan se tulisi ennemmin suojella, mutta myös Lintudirektiivin I – liitteen linnuista sanotaan seuraavaa: 

”Lintudirektiivi koskee kaikkien luonnonvaraisena elävien lintulajien suojelua EU:ssa. Sen tavoitteena on lajien ja niiden elinympäristöjen suojelu, lajien hoitaminen ja sääntely sekä antaa säännökset lajien hyödyntämisestä. Suojelu kattaa linnut, niiden munat, pesät sekä elinympäristöt.” 

” Lintudirektiivin I-liite: yhteisön tärkeinä pitämät lajit, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityissuojelualueita (Natura 2000 -alueverkosto).”
(Lähde: https://www.ymparisto.fi/fi-fi/luonto/lajit/luonto_ja_lintudirektiivien_lajit ) 

Yleiskaavaluonnoksen liitteessä 4. Luontoselvitys on kerrottu seuraavaa: 

”Lempukan, Hosseinlahden ja Karhumäen alueella (Kuva 34.) sijaitsee useita vesilain 11§ ja metsälain 10§ mukaisia kohteita Imatran yleiskaavan luontoselvitykset 2019–2020 -raporttiluonnoksen (Kuitunen 2021a) mukaisesti: noro ja lähteikkö (vesilaki 11§) välittömine ympäristöineen (metsälaki 10 §), lehtokorpea ja rehevää lehtoa (metsälaki 10§), puoliavointakalliota (metsälaki 10§) ja vähäpuustoista suota (metsälaki 10§). Lakikohteiden lisäksi alue on III-luokan lepakkoaluetta ja alueella sijaitsee liito-oravalle potentiaalisia elinympäristöjä ja tunnettuja havaintoja vuodelta 2020 (tiedot Imatran kaupungilta). 

Yleiskaavaluonnoksen vaikutus ja luontoarvojen huomiointi: 

– Alue on suurelta osin osoitettu yleiskaavaluonnoksessa A2-alueeksi, aiemmin se on ollut VL-aluetta 

o Asuinrakentamisen vuoksi on vaarana, että osa merkittävistä luontoarvoista häviää alueelta. Luontoarvot tulee huomioida alueen tarkemmassa suunnittelussa. Ekologinen viheryhteys rakentamattomana alueena elinympäristöjen välillä on tärkeää säilyttää. Erityisesti ranta-alueilla lepakoiden saalistusalueet tulee huomioida tarkemmassa suunnittelussa. Lisäksi liito-oravan tarkempi esiintyminen, elinympäristöt ja kulkuyhteydet tulee ottaa huomioon tarkemmassa maankäytössä. 

o Liito-oravan tunnettu elinympäristö olisi hyvä merkitä luo-merkinnällä” 

Alueella vuonna 2021 tehty liito-oravaselvitys oli tehty väärään vuodenaikaan eikä siksi välttämättä anna oikeaa kuvaa tilanteesta. Oikea aika kartoitukselle olisi maalis-huhtikuussa eikä toukokuun alussa, kuten nyt on tehty. Alueella on myös aiemmin tehty havaintoja liito-oravasta. 

Liito-oravasta kerrotaan myös liitteen 4. kohdassa 3.2 Luontodirektiivin IV-liitteessä mainittujen lajien elinympäristöt

”Luontodirektiivin liitteen IV (a) lajien, lisääntymis- ja levähdyspaikat ovat suojeltuja aina, vaikka niitä ei olisi ennen maankäytön suunnittelua tunnistettu. Suomen lainsäädännössä luontodirektiivin liitteen IV (a) lajien suojelu on toimeenpantu luonnonsuojelulain 49 §:ssä, joka kieltää liitteen lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämisen ja heikentämisen. Kielto on voimassa kaikkialla ilman erikseen tehtäviä viranomaispäätöksiä. Esim. liito-oravaa koskevissa ohjeissa on todettu, että kielto koskee kaikkia toimijoita (valtiota, kaupunkeja ja yksityisiä maanomistajia) ja kaikkea toimintaa, joka voi heikentää tai hävittää lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. (Jokinen 2012, Ympäristöministeriö 2005)” 

Sivulla 60 on sanottu: 

”Liito-oravan kohdalla myös metsäisten kulkuyhteyksien katkaiseminen voidaan tulkita lisääntymis ja levähdyspaikan heikentämiseksi – etenkin jos kyseessä on ainoa metsäinen kulkuyhteys lisääntymis- ja levähdyspaikan ja muiden metsäalueiden muodostaman verkoston välillä.” 

Sivulla 62 on kerrottu kuvassa 41 näkyvistä liito-oravahavainnoista sekä soveltuvista elinympäristöalueista: 

”Tiedossa olevat liito-oravahavainnot koko Imatran kaupungin alueelta ja määritetyt soveltuvat elinympäristöalueet kaava-alueen luoteisosista on esitetty kuvassa 41. Edempänä havainnot on eritelty havaintopaikkojen mukaisesti alueilta, joille on yleiskaavaluonnoksessa osoitettu maankäytön muutoksia.” 

Kuvan 41 kartassa näkyy liito-oravalle soveltuva elinympäristö Hosseinlahden ja Malonsaaren välisellä ranta- ja metsäalueella.  

Yleiskaavaluonnoksessa Lempukan ja Hosseinlahden alue Malonsaareen asti on nyt kuitenkin merkitty mm. asuinrakentamiselle tarkoitetulla A2 Taajamatoimintojen alue – merkinnällä ja vielä niin, että rakentaminen sallittaisiin osaksi täysin rantaan asti. Tuo rakentamisen salliva yleiskaava uhkaa vahvasti liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä.  Tiivistettynä todettakoon siis, että koska alueella on tehty havaintoja uhanalaisista ja suojeltavista lintulajeista ja koska alue on todettu liito-oravalle soveltuvaksi elinympäristöksi, josta luontoselvityskin toteaa että ne tulisi merkitä luo-merkinnällä, sen kaavamerkintä tulee muuttaa vähintään virkistyalueeksi (VL tai VR – merkintä), jos aluetta ei selvitysten jälkeen todeta suoraan suojeltavaksi alueeksi.

3. Lempukan ja Hosseinlahden alueesta tehtyjen valtuustoaloitteiden käsittely on kesken. 

Hosseinlahden ja Lempukan alueesta on tehty kaksi aloitetta: SDP:n sekä Vihreiden valtuustoryhmien aloitteet. SDP:n aloitteessa ehdotetaan alueen suojelemista, Vihreiden aloitteessa siitä tulisi tehdä virkistysalue. 

Koska aloitteiden käsittely on kesken, on mahdollista, että tilanne alueen osalta voi muuttua todella paljon, jos kumpi tahansa aloite päätetäänkin toteuttaa esitetysti. Tässä tilanteessa olisi järkevää odottaa ensin aloitteiden käsittely loppuun, jotta mahdolliset muutokset voidaan huomioida yleiskaavan jatkosuunnittelussa. Nyt luonnos ei huomioi aloitteita millään tavalla vaan on ennemmin niiden vastakohta. 

Koska aloitteet ovat valtuustoryhmien tekemiä, ne ovat samalla vahva viesti osalta kaupungin päättäjistä ja niiden viesti tulee huomioida riittävällä vakavuudella yleiskaavaluonnosta laadittaessa. 

SDP:n aloitteen osalta on myös sanottu, että alueen luontoarvot tulisi kartoittaa. Tämä on ehdottomasti kannatettava asia ja se voitaisiin toteuttaa selvittämällä voisiko alue soveltua METSO-suojeluohjelmaan. Jos näin tapahtuisi, kunta voisi saada suojelusta lisäksi rahallisen korvauksen. 

4. Imatran maapoliittisen ohjelman tavoitteita ei ole huomioitu riittävästi. 

Imatran maapoliittisessa ohjelmassa kohdassa 4.2. sanotaan: 

”Kaupunkirakenteen tiivistäminen 

Tiiviimpi kaupunkirakenne on energiatehokas rakenneratkaisu Imatralle.
Tällöin suurempi asukasmäärä voi hyödyntää olemassa olevaa palveluverkostoa paremmin ja julkisen liikenteen järjestäminen on tehokkaampaa tavoittaa useammat. Infraverkostojen rakentamisen ja ylläpidon kustannuspaineet pienenevät nykyistä tiiviimmässä kaupunkirakenteessa.” 

Lempukan ja Hosseinlahden kaavoitus rakentamisen sallivaksi ja näin rakentamista ohjaavaksi ei tue tätä tavoitetta. Jotta toimitaan maapoliittisen ohjelman mukaisesti, yleiskaavan tulee ohjata rakentamista niin, että kaupunkirakenne ennemmin tiivistyy. 

Kohdassa 4.3. Maankäytön suunnitteluun liittyvät tavoitteet, esitellään taulukko, jossa esitellään yhdyskuntarakenteen eheyttämisen maapoliittisiksi keinoiksi mm. ”maanhankinta ja kaavoitus kohdennetaan pääasiassa Imatrankoski-Mansikkalaan ja Vuoksenniskalle palvelujen, joukkoliikenteen ja kunnallistekniikan hyödyntämiseksi ja käyttöasteen nostamiseksi.” 

Lempukan ja Hosseinlahden alueen rakentamisen salliva kaava ei toteuta myöskään tätä maapoliittisen ohjelman yhdyskuntarakenteen eheyttämisen keinoa. 

5. Tehty kaavataloustarkastelu on tällä hetkellä jo vanhentunut. 

Kaavataloustarkastelu on tehty syksyllä 2019. Sen jälkeen maailma on jo muuttunut todella paljon, ehkä eniten jopa kuluneen kuukauden aikana. Tällä hetkellä esimerkiksi rakentamiskustannusten ja myös lämmityskustannusten mahdollinen nousu ja kaupungin sijainti voivat vaikuttaa erittäin paljon ihmisten halukkuuteen ostaa tontteja tai rakentaa. Myös tonttien hinnoitteluun viime aikojen tapahtumat tuovat varmasti oman vaikutuksensa.  Tehty tarkastelu ei siis anna enää ajantasaista tietoa eikä sen perusteella voida tehdä päätelmiä yleiskaavaan liittyen Lempukan ja Hosseinlahden kaavoituksen osalta etenkään niin, että mahdollinen rantatonttien kaavoitus toisi kaupungille tuloja. Ehkä eniten edelleen ajan tasalla oleva osuus onkin se, jossa tarkastelualueen toteuttamisella todetaan olevan merkittäviä kuntatalouteen kohdistuvia vaikutuksia ja lisäksi todetaan toteuttamiseen liittyvän myös riskejä sekä rakentamisen toteutumiseen että väestökehitykseen liittyen.

6. Imatran ympäristöohjelmassa kerrottuja asukkaiden toiveita ei ole huomioitu. 

Imatran ympäristöohjelman liitteenä on esitelty asukkailta kerättyjä palautteita, joita ei ole kaavaluonnoksen laadinnassa huomioitu mitenkään. Liitteessä sanotaan seuraavasti: 

”Lempukan ja Hosseinlahden alueen metsät ja rannat tulee säilyttää luontoalueina yleisessä virkistyskäytössä ja rakentamiselta vapaana alueena. Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat luontokohteet tulee suojella pysyvästi.”  Kaupungin tulee kuunnella sen asukkaita ja tällaiset palautteet tulee ottaa vakavasti jo yleiskaavan suunnitteluvaiheessa.

7. Alueen virkistys- ja luontoarvoja ei ole huomioitu riittävästi. 

Yleiskaavaluonnoksen kaavaselosteessa todetaan, että Imatran kaupunkikehityksen vahvuuksina pidetään arvokkaita, luonnonläheisiä ja kaikkien tavoitettavissa olevia Saimaan lähivirkistysalueita. Kaavaselosteessa on sanottu myös, että yleiskaavan tavoitteena on säilyttää alueen virkistys- ja luontoarvot. 

On kuitenkin käytännössä mahdotonta säilyttää nämä arvot, jos alueelle ja etenkin rantaan sallitaan rakentaminen ja jossa alueelle voi tulla 40 – 45 tonttia. Sekä virkistys- että luontoarvot kärsivät tällaisesta väkisinkin erittäin paljon.  Alue on Imatralaisille hyvin tärkeä ulkoilualueena ja sillä on iso merkitys monen hyvinvoinnille. Alue soveltuu hyvin monenlaiseen ulkoiluun, retkeilyyn, marjastukseen, sienestykseen ja jopa polkujuoksuun sekä pyöräilyyn. Rakentaminen tuhoaa väistämättä alueen luontoa ja muuttaa ulkoilureittejä huonompaan suuntaan, vaikka se yritettäisiinkin toteuttaa luontoa säästäen.

8. Alueen arvoa matkailulle sellaisena kuin se on nyt, ei ole huomioitu. 

Luonnoksen kaavaselosteessa sanotaan, että Saimaan ranta-alueilla on merkittävää luontomatkailupotentiaalia. Lisäksi yleiskaavan sanotaan tukevan Saimaan matkailun kehittämistavoitetta ja erityisesti Kylpylän-Ukonniemen alueen kehittämistyötä. Etelä-karjalan maakuntaohjelman mukaan Saimaa, luonto ja ympäristö ovat ainutlaatuinen resurssi elinkeinotoiminnassa ja virkistyskäytössä hyödynnettäviksi. 

Lempukan ja Hosseinlahden alueella kulkevat tällä hetkellä mm. Kylpylän luontopolku sekä osittain E10 Euroopan kaukovaellusreitti. Erityisiä ja arvokkaita alueen ulkoilureiteistä tekee se, että ne sijaitsevat rakentamattomalla, vanhan puuston ja monimuotoisen metsän sisältävällä alueella, Saimaan rannassa. Silti niille pääsee helposti, vaikka Kylpylältä kävellen. 

Luonto- ja elämysmatkailun suosio on koko ajan lisääntymässä ja matkailijat ovat jo nyt löytäneet nämä ulkoilureitit. Lempukan ja Hosseinlahden nykyiset ulkoilureitit tukevatkin hyvin Kylpylän sekä sataman alueen toimintaa ja toimivat houkuttimena luontoelämyksiä arvostaville matkailijoille. 

On kuitenkin eri asia lähteä kulkemaan ulkoilureittiä, joka kulkee läpi vanhan metsän, kuin jos se kulkee läpi asuinalueen. Alue on tällä hetkellä kiehtova nimenomaan sen vanhan puuston ja pitkälti koskemattoman luonnon vuoksi. Asutusalue tekisi siis enemmän hallaa matkailulle tuhoamalla tällä hetkellä kutsuvat ja monelle ulkomaalaiselle ainutlaatuisen elämyksen tarjoavat luontoreitit. 

Alueen merkitys matkailulle korostuu nyt myös siksi, että Imatralle on sijoittumassa valtakunnallinen erä- ja luontokulttuurimuseo. Erä- ja luontokulttuurimuseon yhtenä alustavana toimintana on kerrottu, että sen opastustoiminta tekee kumppanien tarjoamat luontopalvelut saavutettaviksi. Museo ja läheltä löytyvä rakentamaton luonto sekä Saimaa rantoineen avaavatkin monia mahdollisuuksia nykyisille ja uusille matkailuyrityksille. 

On myös huomioitava Saimaa Geoparkin saama Unesco Global Geopark – status sekä Saimaa Geoparkin halu jatkaa Saimaan kehitystyötä kansainvälisen luontomatkailun ja elinvoiman synnyttämiseksi alueelle. 

Museon, Saimaa Geoparkin sekä Imatran veto- ja elinvoiman vuoksi onkin siis ehdottoman tärkeää säilyttää rakentamattomana sellaiset luontokohteet, jotka nimenomaan houkuttelevat matkailijoita saapumaan Imatralle ympäri vuoden. Alueen kaavan tuleekin siis olla jotain muuta kuin rakentamisen salliva, jos kerran tahtotila on tukea Saimaan ja Kylpylän-Ukonniemen matkailun kehittämistä. 

9. Arkeologisia arvoja sekä löytöjä ei ole huomioitu riittävästi. 

Lempukan ja Hosseinlahden alueella toteutetuissa arkeologisissa selvityksissä ja inventoinneissa on löydetty useita muinaisjäännöksiä ja vuoden 2021 inventoinnissa sieltä löytyi yksi aiemmin tuntematon löydös, jota ehdotetaan rekisteröitäväksi kiinteänä muinaisjäännöksenä. Alueeseen kuuluvasta Malonsaaresta on myös löytynyt merkittäviä esinelöytöjä kuten viskarit eli jäähokit, joita on pidetty merkkeinä vanhoista talvikulkuväylistä. 

Lisäksi saaresta on löytynyt n. 1500 – luvulle sijoittuva puukonterä sekä toinen mahdollisesti rautakautinen veitsenterä. Näiden lisäksi etenkin Imatralle merkittävänä löytönä voidaan pitää myöhäisrautakautista keihäänkärkeä. Löydöt kertovat, että alueella on liikuttu, eletty ja metsästetty jo kauan. 

Koska alueella on selvästi olemassa olevia muinaisjäännöksiä ja lähisaaresta on tehty todella merkittäviä löytöjä, olisi Lempukan ja Hosseinlahden alue ehdottomasti suojeltava niin, että alueella olevat muinaisjäännökset säilyvät ja siellä voidaan myös jatkaa tutkimuksia mahdollisten uusien löytöjen kartoittamiseksi.  Jos alueelle aletaan rakentaa katuja, putkistoja ja taloja, ei riitä että nyt selvityksessä löydetyt kohdat yritetään suojata. Alue voi pitää sisällään vielä enemmän löytöjä, jotka menetetään iäksi mikäli sinne aletaan rakentaa. 

10. Rannoilla olevien venekoppien arvoa ei ole huomioitu 

Imatran kaupungin sivuilla on Saimaan rannalla olevista venekopeista sanottu seuraavaa: 

”Imatran kaupungin alueella Saimaan rannalla on erikoisuutena perinteiset puiset venekopit, joita on kaupungin ja Tornatorin omistamilla rannoilla Lappeenrannan rajalta Kurjenlahdesta alkaen Liippilahteen asti. Kyseisillä venevaja-alueilla on yksityisten omistamia venekoppeja yhteensä noin 160 kpl.  Venekopit rannoilla kuuluvat Imatran ilmeeseen ja kaupunki haluaa vaalia tätä vuosikymmeniä jatkunutta perinnettä ja säilyttää hyvässä kunnossa olevat venekopit rantamaisemassa niille varatuilla alueilla.
(Lähde: https://www.imatra.fi/venekopit ) 

Venekoppeja löytyy useita Lempukan ja Hosseinlahden ranta-alueella. Jos alueelle aletaan rakentaa, kaavan sen salliessa, näiden venekoppien käyttö ja säilyminen on uhattuna etenkin sillä alueella, jolle yleiskaavaluonnoksessa nyt on merkitty rantarakentamisen salliva kaava.  

Kaupunkiin on tulossa erä- ja luontokulttuurimuseo, jonka yksi osa-alue liittyy kalastukseen. Venekopit taas liittyvät vahvasti nimenomaan kalastukseen ja sen historiaan Imatran alueella. Tämän vuoksi alueelle ei tule sallia rakentamista, vaan alue tulee säilyttää sellaisena, että venekopit voidaan jatkossakin säilyttää ja niitä on mahdollista käyttää kuten tälläkin hetkellä.

Lisäksi: 

Kaavaluonnos perustuu vanhoihin tavoitteisiin. Kaavaluonnos kertoo, että yleiskaavoitusta ohjaavat tavoitteet on koottu syksyn 2019 aikana. Näistä merkittävin osa pitää sisällään Imatran kaupungin omia tavoitteita. Siis niitä tavoitteita, jotka on nähty hyväksi vuonna 2019. Tämän jälkeen maailma on muuttunut todella paljon ja on mahdollista, että näitä tavoitteita ei välttämättä ole enää mahdollista saavuttaa tai ne eivät ole enää muuten ajankohtaisia  

Kaavaselosteessa kerrotaan myös, että yleiskaavan tavoitteena on edistää ihmisläheisen, taloudellisen, kestävän ja ilmastonmuutosta hillitsevän yhdyskuntarakenteen kehittämistä.  Lempukan ja Hosseinlahden rannat ja metsät ovat Imatralaisille tärkeitä ulkoilu- ja virkistysalueita, joten ei ole ihmisläheistä kaavoittaa niitä rakentamiselle. Ei ole myöskään taloudellista lisätä infrastruktuuria samalla kun aiemmin rakennetuissa on paljon korjausvelkaa. Eikä ole kestävää eikä ilmastonmuutosta hillitsevää laajentaa kaupunkia ja rakentaa uutta asuinaluetta kauas kouluista, kaupoista sekä muista palveluista.

Imatran Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä 

Imatralla 27.3.2022