Kouluelämästä Imatralla

Yläkoulun ja Sampon oppilaat Imatralla voivat pääpiirteittäin hyvin tehdyn hyvinvointikyselyn mukaan. Toisaalta taas THL:n suorittaman terveyskyselyn mukaan ilmenee että 2,2% alakoululaisista nelos- ja vitosluokkalaisista kokee itsensä yksinäiseksi. Tämä on melko huolestuttava suuntaus sillä yksinäisyys nähdään kansanterveydellisesti katsottuna yhtä vakavana yhteiskunnallisena ongelmana kuin terveydelliset ongelmat maassamme. Tässä viittaan esimerkkinä: Ei yhtään yksinäistä 2030 selvitykseen jonka Lahden Diakonialaitos on tehnyt, ja se on julkaistu 6.11.2019. Lasten ja nuorten pahoinvointi näkyy ja kuuluu. Kouluilla ilmenee ongelmia tavoittaa osaa oppilaistaan opinahjoon, Kiusaamista tapahtuu edelleen vaikka sillekin on olemassa ihan omat, oikeat rikosnimikkeensä, häiriökäyttäytymistä ja uhkaavia tilanteita esiintyy ja perusturvallisuuden tunne on koko hulinassa usein kadoksissa.

Opettajat tekevät kyllä taatusti parhaansa, kuten muukin koulun henkilökunta, näillä rahkeilla jotka heille on annettu ja jätetty tässä taloudellisessa tilanteessa, kun kaikessa säästetään. Kaikille ei löydy edes tarvittavia koulukirjoja ja opettajat joutuvat soveltamaan jotta opetus onnistuu edes jotenkin. Kolme isoa koulukeskusta ovat tulevaisuutta Imatralla ja osa niistä jo odottaakin valmiina oppilaitaan. Kuitenkaan henkilökuntaa ei olla lisätty näihin vaan päinvastoin vähennetty minimiin. Kuinka puututaan turvallisuuteen, kiusaamiseen ja kuunnellaan sitä yksinäistä nuorta kouluelämässä, isossa uudessa koulukeskuksessa?

Pia Helveranta

Scroll to Top