Sinisellä Saimaalla seilattiin

Kaunis Veera eli balladi Saimaalta sai lauluntekijä Matti Jurvan jo aikanaan ottamaan vahvasti kantaa Saimaan ja sen elinvoimaisuuden puolesta. ”Ja me parrulastissa seilattiin noita Saimaan aaltoja”, laulaa Jurva. Suomi on saari, jonne tuodaan tarvikkeita maailmalta ja josta viedään vastineeksi täällä tuotettua tavaraa sinne. Ilman toimivia kuljetusväyliä tämä ei olisi mahdollista. Yksi Suomelle ja erityisesti Itä-Suomelle tärkeä kuljetusväylä on Saimaan kanava. Vuodesta 1856 lähtien tuo kanava on toiminut yhtenä ”elinvoimaväylänä” maailmalta ja maailmalle. Nyt kanava kaipaa kehitystä, jotta se pystyy jatkossakin palvelemaan Suomen teollisuutta, matkailun kehittymistä ja elinvoimaa. Hiljattain Sanna Marinin hallitus päätti vuoden 2020 neljännestä lisätalousarvioesityksestä. Lisätalousarvio on osa koronaepidemian jälkihoitoa, jolla hallitus tukee taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää nousua kriisistä. Pöytäkirjamerkinnöistä lisätalousarvioon liittyen voi lukea Saimaan kanavan kehittämisestä seuraavaa: ”Saimaan kanavan kehittäminen aloitetaan vedenpinnan nostamisella alusten tehokkuuden kasvattamiseksi tulevaisuudessa. Saimaan sulkujen pidentämiseen suurempien aluksien mahdollistamiseksi palataan syksyn talousarviokäsittelyssä”. Päätöksentekijät, nyt on tärkeää, että syksyllä saadaan päätökset kanavan sulkujen pidentämisestä niin, että ”laulu” Saimaalla ja Suomessa jatkuu.

Ilkka Nokelainen

Etelä-Karjalan maakuntahallituksen jäsen (sd)

Scroll to Top