Tiivistelmä aloitteesta
Graffitien tekeminen on tunnustettu osa urbaania kulttuuria maailman kaikissa kaupungeissa. Se elävöittää sopivissa paikoissa kaupunkitilaa, lisää ympäristön viihtyisyyttä ja on myös yhteisöllinen tapa vaikuttaa.
Esitämme, että Imatralle pystytetään kolme luvallista graffitiseinää eri puolille kaupunkia, esimerkiksi uusien koulukeskusten läheisyyteen sekä pohditaan myös, miten ns. katutaidetta saisi yhteistyössä enemmän näkyviin koko kaupunkiin.
Aloitteen sisältö
Graffitien tekeminen on tunnustettu osa urbaania kulttuuria maailman kaikissa kaupungeissa. Se elävöittää sopivissa paikoissa kaupunkitilaa, lisää ympäristön viihtyisyyttä ja on myös yhteisöllinen tapa vaikuttaa.
Esitämme, että Imatralle pystytetään kolme luvallista graffitiseinää eri puolille kaupunkia, esimerkiksi uusien koulukeskusten läheisyyteen sekä pohditaan myös, miten ns. katutaidetta saisi yhteistyössä enemmän näkyviin koko kaupunkiin.
Suomen lukuisien muiden kaupunkien ja kuntien kokemusten mukaan erilliset graffitiseinät vähentävät töhryjä ja sotkuja luvattomissa paikoissa. Graffitiseinät voivat olla myös esteettisiä elementtejä, jopa nähtävyyksiä, joita hyödyntää kaupungin markkinoinnissa.
Graffitien tekeminen ilman lupaa on laitonta – on myös melkein mahdotonta jäädä kiinni näistä laittomuuksista, vaikka valvontakameroita onkin. Lopputulos on sotkua ei-toivotuissa paikoissa (koulujen pihat, lasten leikkipaikat, bussipysäkit, roskakatokset, rakennusten seinät, alikulkutunnelit jne.) myös Imatralla.
Kokemuksia ja eri toteutustapoja muualta maasta löytyy Googlettamalla “graffitiseinä”. Koko maan lailliset graffitiseinät löytyvät Google My Maps kautta.
Katutaide kehittää yhteisöllisyyttä, jota Imatrallekin haetaan – graffitiseinät olisivat uusia, yhteisiä kokoontumispaikkoja eri ikäisille ja taustaisille kaupunkilaisille. Äskettäin päivitetty strategiammekin pohjaa osaltaan “yhdessä tekemisen kaupunkiin, jossa kaikki ovat mukana”.
Katutaiteen tekeminen on monille myönteinen, itseilmaisuun rohkaiseva sekä luovuutta ja itsetuntoa vahvistava yhdessä olemisen tapa. Se on siitä innostuneille yksi tapa harrastaa – taiteilusta voi tulla heille jopa ammatti tai he voisivat toimia vaikkapa vertaisohjaajina ja opettaa taitojaan muille. Yhteistyökumppaneina meillä Imatralla voisivat olla vaikkapa koulut, nuorisopalvelut ja/tai Virta-opisto (Työväenopisto) kurssitarjontoineen eri ikäisiä mukaan houkutellen.
Graffitiseinien ympärille voisi tulevaisuudessa järjestää erilaisia tapahtumia tai työpajoja. Kaupunki voisi miettiä myös muita, yhdessä sovittuja, luvallisia paikkoja taiteilla – ohjatusti. Esimerkkeinä tästä mainittakoon vaikkapa epäsiistit ja -viihtyisät alikulkutunnelit, lukuisien eri työmaiden aidat tai Imatran ajojen vaneriaidat. Vaikkapa viimeksi mainituissa saisimme nuortemme/asukkaidemme kädenjälkeä näkyviin myös maailmalle tyhjien/tylsien reunusten sijaan! Useissa maamme kaupungeissa katutaiteen tekeminen on jo nyt myös oleellinen osa kaupunkisuunnittelua.
Nuorille ja muille innostuneille tällainen olisi oiva osallistumismahdollisuus oman elinympäristön kohentamiseen. He saisivat olla osallisena asuinympäristönsä – koko kaupungin – kehittämisessä. Harrastus tukisi heidän hyvinvointiaan myös rohkaisemalla liikkumaan, ulkoilemaan ja kokoontumaan yhdessä kasvotusten ns. ruutuajan sijaan.
Imatran juuri hyväksytty Osallistu ja vaikuta –ohjelma painottaa muun ohella sitä, että suunnittelemme ja kehitämme palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa. Nuorten ääntä voi ja pitää kuulla esim. seinien sijoittelussa ja muussa jatkoideoinnissa. Kaupunkimme on hakenut Lapsiystävällinen kunta –malliin. Kuunnellaan lapsia ja nuoria!
Imatra on julistanut uunituoreessa strategiassaan kaupungin olevan myös “vastuullinen kulttuurikaupunki”. Tämä olisi osaltaan sitä.
Heini Vesterinen Krista Nordberg, 12.09.2022