Tiivistelmä aloitteesta:
Imatra on äskettäin päässyt mukaan tavoittelemaan Lapsiystävällinen kunta –statusta, mikä tulee huomioida kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa. Lapsen osallisuudesta säädetään myös useissa laeissa. Imatran kaupunginvaltuuston Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä on kiinnittänyt huomionsa yleiskaavaehdotuksen vaikutuksiin kaupunkimme lapsiin ja nuoriin. Esitämme, että kaupungin uutta yleiskaavaa suunniteltaessa suoritetaan lapsivaikutusten arviointi riittävässä laajuudessa ennen kaavan hyväksymistä. Menettelyn, jolla lasta kuullaan, on oltava avoin kaikille imatralaisille lapsille ja nuorille. Lisäksi Imatran Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää, että yleiskaavan valmistelussa tulee toteuttaa myös hyvinvoinnin, terveyden ja sosiaalisten vaikutusten arviointi. Arvioinnin suorittaminen on erityisen tärkeää niillä alueilla, joilla yleiskaavassa ollaan tekemässä muutoksia nykyisille virkistys- ja ulkoilualueille.
Aloitteen sisältö:
Imatra on äskettäin päässyt mukaan tavoittelemaan Lapsiystävällinen kunta –statusta, mikä tulee huomioida kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa. Lapsen osallisuudesta säädetään myös useissa laeissa. Imatran kaupunginvaltuuston Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä on kiinnittänyt huomionsa yleiskaavaehdotuksen vaikutuksiin kaupunkimme lapsiin ja nuoriin. Esitämme, että kaupungin uutta yleiskaavaa suunniteltaessa suoritetaan lapsivaikutusten arviointi riittävässä laajuudessa ennen kaavan hyväksymistä. Menettelyn, jolla lasta kuullaan, on oltava avoin kaikille imatralaisille lapsille ja nuorille. Lisäksi Imatran Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää, että yleiskaavan valmistelussa tulee toteuttaa myös hyvinvoinnin, terveyden ja sosiaalisten vaikutusten arviointi. Arvioinnin suorittaminen on erityisen tärkeää niillä alueilla, joilla yleiskaavassa ollaan tekemässä muutoksia nykyisille virkistys- ja ulkoilualueille.
YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen (LOS) mukaan lapsella on oltava oikeus ilmaista näkemyksensä häntä koskevissa asioissa ja hänen mielipiteensä on otettava huomioon ikä- ja kehitystason mukaisesti. Sopimus on koko Suomea sitova. Se velvoittaa, että lapseen kohdistuvassa päätöksenteossa on aina muistettava vaatimus lapsen edun ensisijaisuudesta ja siitä seuraavasta lapsivaikutusten arviointivelvoitteesta. Lapsen osallisuudesta säädetään useissa laeissa ja sen edistäminen kuuluu myös niille kunnan viranhaltijoille ja työntekijöille, jotka eivät suoraan kohtaa lapsia ja nuoria työssään.
Yleiskaavan uudistus vaikuttaa paljon imatralaisten lasten, nuorten ja heidän perheidensä arkeen. Se vaikuttaa niin asuin- kuin virkistysalueisiin ympäristö- sekä luontoarvoineen, palveluihin kuin liikenneväyliin. Maankäyttö- ja rakennuslaissa (1999/132) mainitaan (luku 5, §39) yleiskaavan vaikutukset liikenteeseen – erityisesti joukkoliikenteeseen ja kevyeen liikenteeseen – liikkumiseen harrastusten, kodin, koulun ja eri palveluiden välillä. Vaatimuksena on edelleen turvallinen, terveellinen sekä eri väestöryhmien kannalta tasapainoinen elinympäristö. Laki vaatii myös huolehtimaan virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyydestä. Kuntalain 22§ mukaan kunnan asukkailla on osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuus kunnan toimintaan. Myös lapset ovat kuntalaisia vaikkei heillä ole äänioikeutta.
Päätöksenteossa on tärkeää tunnistaa vaikutukset kaikkiin niihin ihmisiin, joihin päätös vaikuttaa. Myös ns. erityisryhmät tulee ottaa huomioon. Unicef muistuttaa (unicef.fi/unicef/tyomme-suomessa/lapsiystavallinen-kunta), että suurin osa lasten hyvinvointiin vaikuttavista päätöksistä tehdään kunnissa ja kuntien tulee ottaa lapsia mukaan suunnittelemaan heille tärkeitä palveluita ja ympäristöjä. Lapsiystävällinen kunta –malli auttaa osaltaan kuntaa varmistamaan, että lapset ja nuoret saavat äänensä kuuluviin ja pääsevät vaikuttamaan itseään koskeviin asioihin. Malli perustuu em. YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Imatran kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 4/2021 hakea mukaan Unicefin Lapsiystävällinen kunta –malliin. Kaupungillemme tuli myönteinen päätös 12/2021. Unicef edellyttää kunnilta mm. että kunnan kehittämistyössä toteutuu lasten osallisuus ja että kehittämistyön tavoitteet ja toimenpiteet ohjaavat koko kuntaa. Mallin tavoitteissa mainitaan, että jokaisen lapsen tulee tuntea olevansa arvokas, saada äänensä kuuluviin ja kokea, että hänet huomioidaan päätöksenteossa (www.lapsiystavallinenkunta.fi/lasten-aani-kuuluviin-joka-kunnassa). Tämä tulee ottaa huomioon niin päätöksiä tehtäessä kuin kaikessa toiminnassa.
THL:n mukaan (https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/kehittyvat-kaytannot/lapsen-oikeudetlahtokohtana/lapsivaikutusten-arviointi) lapsivaikutusten arviointi (LAVA) lisää lasten oikeuksien toteutumista ja osallisuutta, sillä vaikutusten arviointia ei voi tehdä ilman lapsia ja heidän asiantuntemustaan. Lapsilla ja nuorilla pitää olla joka päivä mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa kasvuympäristöissään itseensä kohdistuvaan päätöksentekoon ja toimintaan. Tämä edellyttää lapsilähtöisten menetelmien käyttämistä ja kehittämistä. Lapsivaikutusten arviointi suositellaan tehtäväksi, jos päätös on vaikea tai mahdoton perua tai korjata, jos asia on kiistanalainen ja sen ennakoidaan saavan paljon huomiota, jos päätöksen vaikutukset ovat pysyviä tai pitkäkestoisia tai jos asia on osa laajempaa vaikutusketjua tai -verkkoa.
Lapsivaikutusten arviointi perustuu useisiin lakeihin, joista mainittakoon tässä yhteydessä: perustuslaki 2§, 6§/3.mom, 14§/4.mom, 20§/2.mom maakuntalaki hallintolaki 31§, 41§ terveydenhuoltolaki 11§, 12§ sote-järjestämislakiehdotus 7§/1.&2.mom, 8§ maankäyttö- ja rakennuslaki 9§ THL ohjeistaa myös vahvasti hyvinvoinnin, terveyden ja sosiaalisten vaikutusten arviointiin. Kaavoituksella on suuri vaikutus kuntalaisten elinoloihin, viihtyvyyteen sekä hyvinvointiin. Myös maankäyttö- ja rakennuslain 1§ huomioi kaavoituksen vaikutuksen ihmisten elinoloihin ja ympäristöön. Valtioneuvosto on julkaissut kuntapäättäjille sekä eri toimialojen työntekijöille oppaan “Elämänmittainen lähivihreäpolku”, joka opastaa arvioimaan päätösten vaikutuksia sekä muistuttaa mm. lähiluonnon tukevan terveyttä ja niin fyysistä, psyykkistä kuin sosiaalistakin hyvinvointia. Opas on osa ympäristömisteriön Kestävä kaupunki -ohjelman haastekimpputyötä.