Imatran Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä on kiinnittänyt huomioita yleiskaavan osalta seuraaviin asioihin Lempukan ja Hosseinlahden alueen kaavamerkintöjä koskien.
1. Yleiskaavaluonnos ei huomioi riittävästi voimassa olevaa maakuntakaavaa.
Tällä hetkellä vielä voimassa oleva Etelä-Karjalan maakuntakaava (2011) määrittelee Lempukan ja Hosseinlahden ranta-alueet virkistys- ja ulkoilualueeksi. Nyt yleiskaavaluonnoksessa osa tästä rannasta ei pidä sisällään ollenkaan tällaista aluetta ja niissäkin kohdissa, joissa virkistys- ja ulkoilualuetta on merkitty rantojen kohdalle, alue on pienempi kuin maakuntakaavassa. Maakuntakaava on ylin ohjaava kaava, joten se tulee ottaa huomioon yleiskaavaa laadittaessa. Lisäksi maakuntakaavaa päivitetään parhaillaan ja on mahdollista, että alustava maakuntakaavaluonnos julkaistaan vuoden 2022 aikana. Tässä kohtaa olisikin järkevää odottaa tuon alustavan luonnoksen julkaisua, jotta se voidaan huomioida myös Imatran yleiskaavan jatkosuunnittelussa.
2. Luontoselvitysten tuloksia ei ole otettu huomioon Lempukan ja Hosseinlahden osalta.
Kaavoitusta varten alueella on tehty erilaisia selvityksiä, joista yksi on Luontoselvitys 2021. Tuon selvityksen liitteessä yksi on kerrottu selvitysalueella havaitut lintulajit. Näitä lajeja ovat olleet mm. erittäin uhanalainen hömötiainen, vaarantuneet haarapääsky, harmaalokki, naurulokki, töyhtötiainen, lintudirektiivin I-liitteen kalatiira, kuikka, pikkusieppo ja teeri sekä silmälläpidettäviä härkälintu, isokoskelo, närhi, tukkakoskelo ja västäräkki.
Jo yksistään tuon erittäin uhanalaiseksi luokitellun hömötiaisen esiintymisen pitäisi vaikuttaa niin, ettei aluetta merkitä yleiskaavassa rakentamista sallivaksi vaan se tulisi ennemmin suojella, mutta myös Lintudirektiivin I – liitteen linnuista sanotaan seuraavaa:
”Lintudirektiivi koskee kaikkien luonnonvaraisena elävien lintulajien suojelua EU:ssa. Sen tavoitteena on lajien ja niiden elinympäristöjen suojelu, lajien hoitaminen ja sääntely sekä antaa säännökset lajien hyödyntämisestä. Suojelu kattaa linnut, niiden munat, pesät sekä elinympäristöt.”
” Lintudirektiivin I-liite: yhteisön tärkeinä pitämät lajit, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityissuojelualueita (Natura 2000 -alueverkosto).”
(Lähde: https://www.ymparisto.fi/fi-fi/luonto/lajit/luonto_ja_lintudirektiivien_lajit )
Yleiskaavaluonnoksen liitteessä 4. Luontoselvitys on kerrottu seuraavaa:
”Lempukan, Hosseinlahden ja Karhumäen alueella (Kuva 34.) sijaitsee useita vesilain 11§ ja metsälain 10§ mukaisia kohteita Imatran yleiskaavan luontoselvitykset 2019–2020 -raporttiluonnoksen (Kuitunen 2021a) mukaisesti: noro ja lähteikkö (vesilaki 11§) välittömine ympäristöineen (metsälaki 10 §), lehtokorpea ja rehevää lehtoa (metsälaki 10§), puoliavointakalliota (metsälaki 10§) ja vähäpuustoista suota (metsälaki 10§). Lakikohteiden lisäksi alue on III-luokan lepakkoaluetta ja alueella sijaitsee liito-oravalle potentiaalisia elinympäristöjä ja tunnettuja havaintoja vuodelta 2020 (tiedot Imatran kaupungilta).
Yleiskaavaluonnoksen vaikutus ja luontoarvojen huomiointi:
– Alue on suurelta osin osoitettu yleiskaavaluonnoksessa A2-alueeksi, aiemmin se on ollut VL-aluetta
o Asuinrakentamisen vuoksi on vaarana, että osa merkittävistä luontoarvoista häviää alueelta. Luontoarvot tulee huomioida alueen tarkemmassa suunnittelussa. Ekologinen viheryhteys rakentamattomana alueena elinympäristöjen välillä on tärkeää säilyttää. Erityisesti ranta-alueilla lepakoiden saalistusalueet tulee huomioida tarkemmassa suunnittelussa. Lisäksi liito-oravan tarkempi esiintyminen, elinympäristöt ja kulkuyhteydet tulee ottaa huomioon tarkemmassa maankäytössä.
o Liito-oravan tunnettu elinympäristö olisi hyvä merkitä luo-merkinnällä”
Alueella vuonna 2021 tehty liito-oravaselvitys oli tehty väärään vuodenaikaan eikä siksi välttämättä anna oikeaa kuvaa tilanteesta. Oikea aika kartoitukselle olisi maalis-huhtikuussa eikä toukokuun alussa, kuten nyt on tehty. Alueella on myös aiemmin tehty havaintoja liito-oravasta.
Liito-oravasta kerrotaan myös liitteen 4. kohdassa 3.2 Luontodirektiivin IV-liitteessä mainittujen lajien elinympäristöt:
”Luontodirektiivin liitteen IV (a) lajien, lisääntymis- ja levähdyspaikat ovat suojeltuja aina, vaikka niitä ei olisi ennen maankäytön suunnittelua tunnistettu. Suomen lainsäädännössä luontodirektiivin liitteen IV (a) lajien suojelu on toimeenpantu luonnonsuojelulain 49 §:ssä, joka kieltää liitteen lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämisen ja heikentämisen. Kielto on voimassa kaikkialla ilman erikseen tehtäviä viranomaispäätöksiä. Esim. liito-oravaa koskevissa ohjeissa on todettu, että kielto koskee kaikkia toimijoita (valtiota, kaupunkeja ja yksityisiä maanomistajia) ja kaikkea toimintaa, joka voi heikentää tai hävittää lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. (Jokinen 2012, Ympäristöministeriö 2005)”
Sivulla 60 on sanottu:
”Liito-oravan kohdalla myös metsäisten kulkuyhteyksien katkaiseminen voidaan tulkita lisääntymis ja levähdyspaikan heikentämiseksi – etenkin jos kyseessä on ainoa metsäinen kulkuyhteys lisääntymis- ja levähdyspaikan ja muiden metsäalueiden muodostaman verkoston välillä.”
Sivulla 62 on kerrottu kuvassa 41 näkyvistä liito-oravahavainnoista sekä soveltuvista elinympäristöalueista:
”Tiedossa olevat liito-oravahavainnot koko Imatran kaupungin alueelta ja määritetyt soveltuvat elinympäristöalueet kaava-alueen luoteisosista on esitetty kuvassa 41. Edempänä havainnot on eritelty havaintopaikkojen mukaisesti alueilta, joille on yleiskaavaluonnoksessa osoitettu maankäytön muutoksia.”
Kuvan 41 kartassa näkyy liito-oravalle soveltuva elinympäristö Hosseinlahden ja Malonsaaren välisellä ranta- ja metsäalueella.
Yleiskaavaluonnoksessa Lempukan ja Hosseinlahden alue Malonsaareen asti on nyt kuitenkin merkitty mm. asuinrakentamiselle tarkoitetulla A2 Taajamatoimintojen alue – merkinnällä ja vielä niin, että rakentaminen sallittaisiin osaksi täysin rantaan asti. Tuo rakentamisen salliva yleiskaava uhkaa vahvasti liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä. Tiivistettynä todettakoon siis, että koska alueella on tehty havaintoja uhanalaisista ja suojeltavista lintulajeista ja koska alue on todettu liito-oravalle soveltuvaksi elinympäristöksi, josta luontoselvityskin toteaa että ne tulisi merkitä luo-merkinnällä, sen kaavamerkintä tulee muuttaa vähintään virkistyalueeksi (VL tai VR – merkintä), jos aluetta ei selvitysten jälkeen todeta suoraan suojeltavaksi alueeksi.
3. Lempukan ja Hosseinlahden alueesta tehtyjen valtuustoaloitteiden käsittely on kesken.
Hosseinlahden ja Lempukan alueesta on tehty kaksi aloitetta: SDP:n sekä Vihreiden valtuustoryhmien aloitteet. SDP:n aloitteessa ehdotetaan alueen suojelemista, Vihreiden aloitteessa siitä tulisi tehdä virkistysalue.
Koska aloitteiden käsittely on kesken, on mahdollista, että tilanne alueen osalta voi muuttua todella paljon, jos kumpi tahansa aloite päätetäänkin toteuttaa esitetysti. Tässä tilanteessa olisi järkevää odottaa ensin aloitteiden käsittely loppuun, jotta mahdolliset muutokset voidaan huomioida yleiskaavan jatkosuunnittelussa. Nyt luonnos ei huomioi aloitteita millään tavalla vaan on ennemmin niiden vastakohta.
Koska aloitteet ovat valtuustoryhmien tekemiä, ne ovat samalla vahva viesti osalta kaupungin päättäjistä ja niiden viesti tulee huomioida riittävällä vakavuudella yleiskaavaluonnosta laadittaessa.
SDP:n aloitteen osalta on myös sanottu, että alueen luontoarvot tulisi kartoittaa. Tämä on ehdottomasti kannatettava asia ja se voitaisiin toteuttaa selvittämällä voisiko alue soveltua METSO-suojeluohjelmaan. Jos näin tapahtuisi, kunta voisi saada suojelusta lisäksi rahallisen korvauksen.
4. Imatran maapoliittisen ohjelman tavoitteita ei ole huomioitu riittävästi.
Imatran maapoliittisessa ohjelmassa kohdassa 4.2. sanotaan:
”Kaupunkirakenteen tiivistäminen
Tiiviimpi kaupunkirakenne on energiatehokas rakenneratkaisu Imatralle.
Tällöin suurempi asukasmäärä voi hyödyntää olemassa olevaa palveluverkostoa paremmin ja julkisen liikenteen järjestäminen on tehokkaampaa tavoittaa useammat. Infraverkostojen rakentamisen ja ylläpidon kustannuspaineet pienenevät nykyistä tiiviimmässä kaupunkirakenteessa.”
Lempukan ja Hosseinlahden kaavoitus rakentamisen sallivaksi ja näin rakentamista ohjaavaksi ei tue tätä tavoitetta. Jotta toimitaan maapoliittisen ohjelman mukaisesti, yleiskaavan tulee ohjata rakentamista niin, että kaupunkirakenne ennemmin tiivistyy.
Kohdassa 4.3. Maankäytön suunnitteluun liittyvät tavoitteet, esitellään taulukko, jossa esitellään yhdyskuntarakenteen eheyttämisen maapoliittisiksi keinoiksi mm. ”maanhankinta ja kaavoitus kohdennetaan pääasiassa Imatrankoski-Mansikkalaan ja Vuoksenniskalle palvelujen, joukkoliikenteen ja kunnallistekniikan hyödyntämiseksi ja käyttöasteen nostamiseksi.”
Lempukan ja Hosseinlahden alueen rakentamisen salliva kaava ei toteuta myöskään tätä maapoliittisen ohjelman yhdyskuntarakenteen eheyttämisen keinoa.
5. Tehty kaavataloustarkastelu on tällä hetkellä jo vanhentunut.
Kaavataloustarkastelu on tehty syksyllä 2019. Sen jälkeen maailma on jo muuttunut todella paljon, ehkä eniten jopa kuluneen kuukauden aikana. Tällä hetkellä esimerkiksi rakentamiskustannusten ja myös lämmityskustannusten mahdollinen nousu ja kaupungin sijainti voivat vaikuttaa erittäin paljon ihmisten halukkuuteen ostaa tontteja tai rakentaa. Myös tonttien hinnoitteluun viime aikojen tapahtumat tuovat varmasti oman vaikutuksensa. Tehty tarkastelu ei siis anna enää ajantasaista tietoa eikä sen perusteella voida tehdä päätelmiä yleiskaavaan liittyen Lempukan ja Hosseinlahden kaavoituksen osalta etenkään niin, että mahdollinen rantatonttien kaavoitus toisi kaupungille tuloja. Ehkä eniten edelleen ajan tasalla oleva osuus onkin se, jossa tarkastelualueen toteuttamisella todetaan olevan merkittäviä kuntatalouteen kohdistuvia vaikutuksia ja lisäksi todetaan toteuttamiseen liittyvän myös riskejä sekä rakentamisen toteutumiseen että väestökehitykseen liittyen.
6. Imatran ympäristöohjelmassa kerrottuja asukkaiden toiveita ei ole huomioitu.
Imatran ympäristöohjelman liitteenä on esitelty asukkailta kerättyjä palautteita, joita ei ole kaavaluonnoksen laadinnassa huomioitu mitenkään. Liitteessä sanotaan seuraavasti:
”Lempukan ja Hosseinlahden alueen metsät ja rannat tulee säilyttää luontoalueina yleisessä virkistyskäytössä ja rakentamiselta vapaana alueena. Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat luontokohteet tulee suojella pysyvästi.” Kaupungin tulee kuunnella sen asukkaita ja tällaiset palautteet tulee ottaa vakavasti jo yleiskaavan suunnitteluvaiheessa.
7. Alueen virkistys- ja luontoarvoja ei ole huomioitu riittävästi.
Yleiskaavaluonnoksen kaavaselosteessa todetaan, että Imatran kaupunkikehityksen vahvuuksina pidetään arvokkaita, luonnonläheisiä ja kaikkien tavoitettavissa olevia Saimaan lähivirkistysalueita. Kaavaselosteessa on sanottu myös, että yleiskaavan tavoitteena on säilyttää alueen virkistys- ja luontoarvot.
On kuitenkin käytännössä mahdotonta säilyttää nämä arvot, jos alueelle ja etenkin rantaan sallitaan rakentaminen ja jossa alueelle voi tulla 40 – 45 tonttia. Sekä virkistys- että luontoarvot kärsivät tällaisesta väkisinkin erittäin paljon. Alue on Imatralaisille hyvin tärkeä ulkoilualueena ja sillä on iso merkitys monen hyvinvoinnille. Alue soveltuu hyvin monenlaiseen ulkoiluun, retkeilyyn, marjastukseen, sienestykseen ja jopa polkujuoksuun sekä pyöräilyyn. Rakentaminen tuhoaa väistämättä alueen luontoa ja muuttaa ulkoilureittejä huonompaan suuntaan, vaikka se yritettäisiinkin toteuttaa luontoa säästäen.
8. Alueen arvoa matkailulle sellaisena kuin se on nyt, ei ole huomioitu.
Luonnoksen kaavaselosteessa sanotaan, että Saimaan ranta-alueilla on merkittävää luontomatkailupotentiaalia. Lisäksi yleiskaavan sanotaan tukevan Saimaan matkailun kehittämistavoitetta ja erityisesti Kylpylän-Ukonniemen alueen kehittämistyötä. Etelä-karjalan maakuntaohjelman mukaan Saimaa, luonto ja ympäristö ovat ainutlaatuinen resurssi elinkeinotoiminnassa ja virkistyskäytössä hyödynnettäviksi.
Lempukan ja Hosseinlahden alueella kulkevat tällä hetkellä mm. Kylpylän luontopolku sekä osittain E10 Euroopan kaukovaellusreitti. Erityisiä ja arvokkaita alueen ulkoilureiteistä tekee se, että ne sijaitsevat rakentamattomalla, vanhan puuston ja monimuotoisen metsän sisältävällä alueella, Saimaan rannassa. Silti niille pääsee helposti, vaikka Kylpylältä kävellen.
Luonto- ja elämysmatkailun suosio on koko ajan lisääntymässä ja matkailijat ovat jo nyt löytäneet nämä ulkoilureitit. Lempukan ja Hosseinlahden nykyiset ulkoilureitit tukevatkin hyvin Kylpylän sekä sataman alueen toimintaa ja toimivat houkuttimena luontoelämyksiä arvostaville matkailijoille.
On kuitenkin eri asia lähteä kulkemaan ulkoilureittiä, joka kulkee läpi vanhan metsän, kuin jos se kulkee läpi asuinalueen. Alue on tällä hetkellä kiehtova nimenomaan sen vanhan puuston ja pitkälti koskemattoman luonnon vuoksi. Asutusalue tekisi siis enemmän hallaa matkailulle tuhoamalla tällä hetkellä kutsuvat ja monelle ulkomaalaiselle ainutlaatuisen elämyksen tarjoavat luontoreitit.
Alueen merkitys matkailulle korostuu nyt myös siksi, että Imatralle on sijoittumassa valtakunnallinen erä- ja luontokulttuurimuseo. Erä- ja luontokulttuurimuseon yhtenä alustavana toimintana on kerrottu, että sen opastustoiminta tekee kumppanien tarjoamat luontopalvelut saavutettaviksi. Museo ja läheltä löytyvä rakentamaton luonto sekä Saimaa rantoineen avaavatkin monia mahdollisuuksia nykyisille ja uusille matkailuyrityksille.
On myös huomioitava Saimaa Geoparkin saama Unesco Global Geopark – status sekä Saimaa Geoparkin halu jatkaa Saimaan kehitystyötä kansainvälisen luontomatkailun ja elinvoiman synnyttämiseksi alueelle.
Museon, Saimaa Geoparkin sekä Imatran veto- ja elinvoiman vuoksi onkin siis ehdottoman tärkeää säilyttää rakentamattomana sellaiset luontokohteet, jotka nimenomaan houkuttelevat matkailijoita saapumaan Imatralle ympäri vuoden. Alueen kaavan tuleekin siis olla jotain muuta kuin rakentamisen salliva, jos kerran tahtotila on tukea Saimaan ja Kylpylän-Ukonniemen matkailun kehittämistä.
9. Arkeologisia arvoja sekä löytöjä ei ole huomioitu riittävästi.
Lempukan ja Hosseinlahden alueella toteutetuissa arkeologisissa selvityksissä ja inventoinneissa on löydetty useita muinaisjäännöksiä ja vuoden 2021 inventoinnissa sieltä löytyi yksi aiemmin tuntematon löydös, jota ehdotetaan rekisteröitäväksi kiinteänä muinaisjäännöksenä. Alueeseen kuuluvasta Malonsaaresta on myös löytynyt merkittäviä esinelöytöjä kuten viskarit eli jäähokit, joita on pidetty merkkeinä vanhoista talvikulkuväylistä.
Lisäksi saaresta on löytynyt n. 1500 – luvulle sijoittuva puukonterä sekä toinen mahdollisesti rautakautinen veitsenterä. Näiden lisäksi etenkin Imatralle merkittävänä löytönä voidaan pitää myöhäisrautakautista keihäänkärkeä. Löydöt kertovat, että alueella on liikuttu, eletty ja metsästetty jo kauan.
Koska alueella on selvästi olemassa olevia muinaisjäännöksiä ja lähisaaresta on tehty todella merkittäviä löytöjä, olisi Lempukan ja Hosseinlahden alue ehdottomasti suojeltava niin, että alueella olevat muinaisjäännökset säilyvät ja siellä voidaan myös jatkaa tutkimuksia mahdollisten uusien löytöjen kartoittamiseksi. Jos alueelle aletaan rakentaa katuja, putkistoja ja taloja, ei riitä että nyt selvityksessä löydetyt kohdat yritetään suojata. Alue voi pitää sisällään vielä enemmän löytöjä, jotka menetetään iäksi mikäli sinne aletaan rakentaa.
10. Rannoilla olevien venekoppien arvoa ei ole huomioitu
Imatran kaupungin sivuilla on Saimaan rannalla olevista venekopeista sanottu seuraavaa:
”Imatran kaupungin alueella Saimaan rannalla on erikoisuutena perinteiset puiset venekopit, joita on kaupungin ja Tornatorin omistamilla rannoilla Lappeenrannan rajalta Kurjenlahdesta alkaen Liippilahteen asti. Kyseisillä venevaja-alueilla on yksityisten omistamia venekoppeja yhteensä noin 160 kpl. Venekopit rannoilla kuuluvat Imatran ilmeeseen ja kaupunki haluaa vaalia tätä vuosikymmeniä jatkunutta perinnettä ja säilyttää hyvässä kunnossa olevat venekopit rantamaisemassa niille varatuilla alueilla.”
(Lähde: https://www.imatra.fi/venekopit )
Venekoppeja löytyy useita Lempukan ja Hosseinlahden ranta-alueella. Jos alueelle aletaan rakentaa, kaavan sen salliessa, näiden venekoppien käyttö ja säilyminen on uhattuna etenkin sillä alueella, jolle yleiskaavaluonnoksessa nyt on merkitty rantarakentamisen salliva kaava.
Kaupunkiin on tulossa erä- ja luontokulttuurimuseo, jonka yksi osa-alue liittyy kalastukseen. Venekopit taas liittyvät vahvasti nimenomaan kalastukseen ja sen historiaan Imatran alueella. Tämän vuoksi alueelle ei tule sallia rakentamista, vaan alue tulee säilyttää sellaisena, että venekopit voidaan jatkossakin säilyttää ja niitä on mahdollista käyttää kuten tälläkin hetkellä.
Lisäksi:
Kaavaluonnos perustuu vanhoihin tavoitteisiin. Kaavaluonnos kertoo, että yleiskaavoitusta ohjaavat tavoitteet on koottu syksyn 2019 aikana. Näistä merkittävin osa pitää sisällään Imatran kaupungin omia tavoitteita. Siis niitä tavoitteita, jotka on nähty hyväksi vuonna 2019. Tämän jälkeen maailma on muuttunut todella paljon ja on mahdollista, että näitä tavoitteita ei välttämättä ole enää mahdollista saavuttaa tai ne eivät ole enää muuten ajankohtaisia
Kaavaselosteessa kerrotaan myös, että yleiskaavan tavoitteena on edistää ihmisläheisen, taloudellisen, kestävän ja ilmastonmuutosta hillitsevän yhdyskuntarakenteen kehittämistä. Lempukan ja Hosseinlahden rannat ja metsät ovat Imatralaisille tärkeitä ulkoilu- ja virkistysalueita, joten ei ole ihmisläheistä kaavoittaa niitä rakentamiselle. Ei ole myöskään taloudellista lisätä infrastruktuuria samalla kun aiemmin rakennetuissa on paljon korjausvelkaa. Eikä ole kestävää eikä ilmastonmuutosta hillitsevää laajentaa kaupunkia ja rakentaa uutta asuinaluetta kauas kouluista, kaupoista sekä muista palveluista.
Imatran Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä
Imatralla 27.3.2022